Sähköverkon kapasiteetti loppuu – perutaanko puhdas siirtymä?

Etelä-Suomen sähkönkulutus kasvaa vauhdilla, mutta tuotanto ja verkon kapasiteetti eivät pysy perässä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid varoitti hiljattain, että uusien teollisten laitosten liittäminen sähköverkkoon voi olla mahdotonta ainakin vuosina 2025–2027. Tämä voi hidastaa puhtaan siirtymän hankkeita ja vaarantaa Suomen ilmastotavoitteet.

Tilanne muistuttaa huolestuttavasti Hollantia, jossa sähköverkon kapasiteetti on jo täynnä, eikä uusia investointeja voida toteuttaa. Onko Suomi matkalla samaan umpikujaan?

Koska Turun seutu on yksi alueista, joissa kantaverkon kapasiteetti uhkaa loppua, kysyimme Turku Energian toimitusjohtajalta Timo Honkaselta, miten tilanteeseen on päädytty ja millä siitä päästään ohi kohti puhtaampaa tulevaisuutta.

Sähköverkkoinvestoinnit laahaavat perässä

Honkasen mukaan sähköverkon kehitys on jäänyt pahasti jälkeen tarpeesta. Esimerkiksi Turussa sähkönkäyttö tulee kaksinkertaistumaan 15 vuodessa, mutta investointien pitäisi olla nykyiseen verrattuna kolminkertaisia, jotta verkko pysyisi mukana. Ongelmana on, ettei verkkoyhtiöiden liiketoiminta ole riittävän kannattavaa, jotta näin massiiviset panostukset olisivat mahdollisia.

"Sähköverkkoinvestointien suurin ongelma on se, että regulaatio ei mahdollista riittäviä investointeja. Valvontamalli on ajanut verkkoyhtiöt taloudellisesti ahtaalle, jolloin ne eivät voi vastata kasvavaan kysyntään."

Kantaverkkoyhtiöllä tilanne on sama, sillä sen pitäisi rakentaa uusia kantaverkkoyhteyksiä, mutta raskas lupaprosessi venyttää aikatauluja. Samalla sähkönkulutus kasvaa ja teollisuus sähköistyy nopeammin kuin verkko pystyy mukautumaan.

Honkasen mukaan tämä ei ole vain sähköverkkoyhtiöiden ongelma, vaan koko Suomen ongelma. Jos kapasiteettia ei ole, uusia investointeja ei synny. Se taas tarkoittaa korkeampia sähkön hintoja, epävarmaa sähköntoimitusta ja lopulta sitä, ettei Suomi saa sähköä silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

"Puhdas siirtymä ei tapahdu ilman laadukasta sähköverkkoa. Jos tilannetta ei korjata nyt, puhdas siirtymä jää haaveeksi – ja tilalle tulevat sähkökatkot."

Mitä pitää tehdä heti?

Ratkaisut tiedetään, mutta ne vaatisivat nopeita päätöksiä. Ensimmäinen askel on Honkasen mukaan palauttaa verkkoyhtiöiden valvontamalli tasolle, joka mahdollistaa verkkojen kehittämisen.

"Verkkoyhtiöiden ei tarvitse olla kultakaivoksia, mutta nykytilanne on absurdi. Investoinnit ovat pysähdyksissä, koska tuottoja ei ole riittävästi."

Toinen kriittinen toimenpide on sähköverkkoinvestointien lupaprosessien nopeuttaminen – tällä hetkellä verkkohankkeet jäävät jalkoihin, vaikka ilman niitä koko vihreä siirtymä pysähtyy.

"Vetyhankkeet ja puhtaan siirtymän projektit on jo päästetty lupien suhteen ohituskaistalle – mutta milloin sähköverkkoinvestoinneille tehdään sama? Ilman lupaprosessin sujuvoittamista koko puhdasta siirtymä ei tapahdu."

Suomella ei ole varaa odottaa

Honkanen uskoo, että ongelmat eivät ole päättäjille yllätys. Hän varoittaa, että jos sähköverkko ei pysty vastaamaan tarpeeseen, Suomeen ei tule uusia puhtaan siirtymän tai muunkaan teollisuuden investointeja – ja pahimmillaan menetämme nykyisetkin. Honkasen mukaan kaikki tietävät, mikä toimialalla on pielessä, mutta mitään ei ole tehty.

"Siirtoverkon kapasiteetti ei ole oikea paikka säästää, sillä jos investoinnit uuteen sähköntuotantoon hidastuvat, tämä näkyy lopulta loppukäyttäjille entistä kalliimpina sähkölaskuina."

Suomen sähköverkko on vihreän siirtymän ja talouden selkäranka. Ilman nopeita muutoksia edessä voi olla sähköpula, investointien pako ja teollisuuden taantuminen. Nyt on aika päättää, haluammeko rakentaa kestävää tulevaisuutta – vai seurata Hollannin jalanjäljissä kriisiin.

Energiajuristi.fi on Skyline Legal Oy:n tuottama palvelu ja verkkokauppa energia-alan toimijoiden tarpeisiin. Jos olet kiinnostunut yhteistyöstä, tuotteistamme tai haluat ehdottaa blogiimme kiinnostavaa aihetta, ota ihmeessä yhteyttä info@skylinelegal.fi.

Teksti: Tomi Rantasaari (LinkedIn)