Sähkön siirtohinnat selitettynä

30.11.2024

Sähkön siirtohintojen korottamiseen liittyvä keskustelu toistuu säännöllisesti. Jos sinulla on vuodesta toiseen vaikeuksia pysyä kärryillä, tässä hinnankorotusten syyt ja taustat pähkinänkuoressa ja selkokielellä!

Reguloitu markkina

Sähköverkon ylläpito ei ole kilpailtua liiketoimintaa, vaan kysymys on luvanvaraisesta toiminnasta ja ns. luonnollisesta monopolista. Tietyllä verkkoalueella voi olla samanaikaisesti vain yksi verkkoyhtiö, koska useamman sähköjohdon vetäminen vierekkäin olisi todella epätarkoituksenmukaista.

Tällöin syntyvässä monopolitilanteessa tavanomainen hintakilpailu puuttuu. Jos siis hinnoittelulle halutaan asettaa rajat, siihen pitää luoda laskentakaava.


Voimajohto Verkkosaaressa
Voimajohto Verkkosaaressa

Valvontamalli

Jotta verkkoyhtiöiden voitot pysyisivät kohtuullisella tasolla, energiavirasto on kehittänyt ns. valvontamallin, joka toimii karkeasti seuraavasti:

  1. Ensin määritellään sähköverkolle komponenttien yksikköhintoihin perustuva tasearvo

  2. Tämän jälkeen vahvistetaan verkkoon sidotulle pääomalle tuottoaste (WACC)

  3. Lopuksi valvotaan, että siirtohinnat eivät ylitä verkon suurinta sallittua tuottoa.

Sähkömarkkinalain vaatimuksista ja mm. asiakkaille maksettavista vakio- ja vahingonkorvauksista seuraa, että kaikki pidemmät sähkökatkot aiheuttavat isoja kustannuksia verkkoyhtiöille. Tällöin niiden kannattaa purkaa ilmajohtoa ja maakaapeloida verkkoaan. Tällöin verkko-omaisuuden arvo joka vuosi kasvaa, kuten myös asiakailta perittävien siirtohintojen kokonaispotti.

 Tästä kaikesta on syytä muistaa seuraava:

  1. Mitä enemmän asiakkaita per verkkokilometri, sen halvemmat hinnat

  2. Harvaan asutuilla seuduilla sähkönsiirron hinta on korkeampi, kuten usein myös bensalitran ja veroäyrin

  3. Osakeyhtiömuotoisessa verkkoyhtiössä sen johdon tulee lähtökohtaisesti aina maksimoida yhtiön voitot

  4. Energiaviraston valvontamalli määrittää siirtohintojen kokonaismäärän, joka verkkoyhtiö tulee lähtökohtaisesti periä asiakkailta kokonaisuudessaan.

Lopuksi

Toimivaa sähköverkkoa tarvitaan, jotta yhteiskuntamme pyörii. Jos verkkoyhtiöiden ei sallita olevan kannattavia, kohta meillä ei ole pääomia eikä lopulta sähkönkäyttäjiäkään. Siksi toimivan markkinan luomisessa pitäisi olla ennustettavuutta ja vakautta, jonka avulla verkkoomme kannattaa investoida. 


Teksti: Tomi Rantasaari

Linkedin: linkedin.com/in/tomirantasaari