Kotkan-Haminan seudun Power Coast -akkuklusteri

Energiamurroksen myötä akkujen ja energiavarastojen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Ilman akkuja liikenteen sähköistyminen ei voi jatkaa kasvuaan eivätkä uusiutuviin energiamuotoihin entistä enemmän perustuvat energiamarkkinat toimi luotettavasti. Onko Suomella mahdollisuuksia hyödyntää näitä trendejä ja houkutella akkuteollisuuden investointeja? Päätimme ottaa asiasta Energiablogia varten selvää!

Mitä mahdollisuuksia akkuteollisuudella on Kymenlaakson alueelle?

Skyline Legalin Tomi ja Outi lähtivät Kymenlaakson akkuteollisuutta edistävän Power Coast -kehityshankkeen komentokeskukseen Kotkan Eagle-yritystalolle selvittämään akkuteollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Alueen kehitystoimintaa koordinoivan Cursor Oy:n lisäksi samoissa tiloissa toimii Kymenlaakson kauppakamari. Meidät otti lämpimästi vastaan Cursorin Senior Advisor Matti Rikka, joka kertoi tapahtuman aluksi akkuteollisuuden mahdollisuuksista:

"Bloombergin keväällä 2022 laatiman akkurankingin mukaan Suomessa on kokonaisuutta arvioiden maailman viidenneksi parhaat edellytykset akkuteollisuuden kehittämiselle. Vastuullisuudessa ja osaamispuolella olemme maailman huipulla, ja maaperästämme löytyy myös tärkeitä raaka-aineita. Juuri nyt on oikea aika olla mukana akkuteollisuuden kehittämisessä, sillä arvioiden mukaan kysyntä jatkaa voimakasta kasvuaan ainakin seuraavan 10 vuoden aikana." (Linkki viitattuun artikkeliin tekstin lopussa)

Suomen kilpailuvalttina voidaan pitää vastuullista toimitusketjua, johon asiakkaat ja myös sijoittajat voivat luottaa. Esimerkiksi autoilun sähköistymisen edetessä kuluttajien preferenssit siirtynevät enenevissä määrin halvimmista ratkaisuista kohti vastuullista tuotantoa, jos näitä seikkoja osataan hyödyntää markkinoinnissa.

Mitä Power Coast -hanke tekee?

Power Coast -hanke kehittää Kymenlaaksoon yrityskeskittymää, jossa erilaiset tuotantoketjuun liittyvät vaiheet akkumateriaalien valmistuksesta kierrätykseen saakka tapahtuvat lähellä toisiaan, mikä nostaa tehokkaasti materiaalien jalostusarvoa akkuarvoketjussa. Etuna alueella on ensiluokkaiset kansainvälisen mittaluokan satamapalvelut, jotka yhdessä tie- ja rataverkon kanssa mahdollistavat raaka-aineiden tuonnin ja valmiiden tuotteiden viennin ulkomaille.

"Haminaan on tuloillaan pCAM-tuotantolaitos, joka keskittyy esikäsitellyn katodimateriaalin valmistukseen. Kotkassa puolestaan ollaan suunnittelemassa katodimateriaalien tuotantolaitosta. Molemmista on hankeyhtiöt olemassa ja luvitusprosessit käynnissä. Myös akkukennojen valmistusta varten rakennetaan edellytyksiä. Lisäksi Haminaan kaavaillaan akkumateriaalien kierrätykseen ja uusiointiin keskittyviä laitoksia. Tämä tukee kestävää kehitystä ja akkumateriaalien tehokasta kierrätystä. Kun uusia raaka-aineita tarvitsee hankkia vähemmän, toiminta on taloudellista ja myös vastuullista.", Rikka kertoo.

Samalla akkuklusterin tarkoituksena on edistää yhteistyötä kaakkoisen Suomen oppilaitosten, kuten XAMK:in, Ekamin ja LUT:in kanssa. Niillä on valtava potentiaali kouluttaa tulevaisuuden osaajia ja vastata tutkimustyön tarpeisiin.

"Akkuteollisuuden kehittyminen vaatii hyvää yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Näihin kuuluvat esimerkiksi Kotkan ja Haminan kaupungit, Business Finland, Suomen Malmijalostus Oy sekä muut eri teollisuudenaloja edustavat yritykset sekä oppilaitokset", Rikka kertoo.

Alueen hankkeet ovat paitsi taloudellisesti merkittävä, ne herättävät myös kansainvälisestä huomiota. Hankkeet mahdollistavat monen tyyppistä aliurakointia, luovat työpaikkoja ja saavat pääoman liikkumaan.

"Parhaimmillaan akkuteollisuus voi suoraan työllistää alueellamme yli 3000 henkilöä. Kaikki palvelut huomioiden vielä paljon enemmän. Näin ollen koko seudun elinvoimaisuuden kannalta kysymys on todella merkittävästä hankkeesta", Rikka kertoo.

Jos teollisuudenaloja pystytään keskittämään suhteellisen pienelle alueelle, syntyy tästä monia hyötyjä, kuten logististen kustannusten pieneneminen, saatavuusongelmien helpompi ratkaistavuus ja yhteistyötä tekevien yritysten menestyminen. Esikuvana voidaan pitää vaikka Kalifornian piilaaksoa, jossa ICT-osaamisen keskittäminen on luonut jotakin ainutlaatuista koko maailman suuruisessa mittakaavassa. Samalla tavalla Power Coastin kaltaisilla osaamista keskittävillä hankkeilla voi olla suurikin merkitys Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Miten hanke etenee?

Kotka-Haminan hankkeen tavoite on saada ensimmäinen tuotannollinen laitos käyntiin vuoden 2027 aikana. Monen muun energiamurroksen ympärillä tapahtuvan hankkeen tavoin Kymenlaaksossakin lupaprosessien hitaus aiheuttaa aikataulun suhteen epävarmuutta. Joka tapauksessa toteutuessaan suunnitellussa laajuudessa hankkeella voi olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia paitsi Kymenlaakson elinvoimaisuuteen myös koko Suomen kansantalouteen.

Teksti: 

Outi Lehtonen (https://fi.linkedin.com/in/outi-lehtonen-aa110b179)

Tomi Rantasaari (linkedin.com/in/tomirantasaari/)

Linkki tekstissä viitattuun Bloombergin artikkeliin: https://about.bnef.com/blog/chinas-battery-supply-chain-tops-bnef-ranking-for-third-consecutive-time-with-canada-a-close-second/