Miten Eurooppa pärjää energiamurroksessa?

Siirtymä fossiilisista polttoaineista kohti vihreitä energiamuotoja muuttaa kansainvälistä kilpailuasetelmaa voimakkaasti. Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa tunnistetaan vihreän siirtymän mahdollisuudet, mutta niissä kaikissa lähestytään aihetta hieman toisistaan poikkeavalla tavalla. Alueiden lainsäädännöt ja strategiset linjaukset ratkaisevat, miten tehokkaasti niiden teollisuus ja talous pystyvät hyötymään energiamurroksesta pidemmällä aikavälillä. Minkälaiset kortit EU-maille ja etenkin Suomelle on jaossa tässä kilpailussa?

Euroopan Unioni – tiukan sääntelyn alue

Euroopan unionissa uskotaan, että pääomia pystytään ohjaamaan kohti vihreitä hankkeita asettamalla kestävälle kehitykselle selkeät ja tiukat lainsäädännölliset raamit. EU:n taksonomia määrittää tarkat kriteerit kestävälle sijoittamiselle, minkä toivotaan lisäävän investointeja nimenomaan uusiutuvaan energiaan. Samalla tiukat kestävyyskriteerit merkitsevät EU-alueen yrityksille lisääntyviä kustannuksia, koska uusien vaatimusten täyttäminen edellyttää toimintatapojen muuttamista.

Tiukentuva sääntely tukee pitkäjänteisiä ympäristötavoitteita, ja kun alueen yritykset altistetaan kilpailulle, tämä voi pidemmän päälle edistää kilpailukyky. Toisaalta liian tiukka sääntely voi heikentää eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä suhteessa löyhemmän sääntelyn alueisiin, mikä taas voi pahimmillaan hidastaa siirtymistä vähähiilisiin energiamuotoihin. Oma kysymyksensä on myös siinä, osuuko sääntelyn vaikutukset samalla tavalla isoihin ja pieniin EU-maihin, sillä isoissa maissa vihreän siirtymän tukemiseen löytyy miljardeja moninkertaisesti pientä Suomea enemmän.

USA:n markkinavetoinen lähestymistapa

Yhdysvallat on valinnut markkinavetoisemman strategian, jota tukevat tietyt lainsäädännölliset hankkeet, kuten "Inflation Reduction Act" (IRA). Lakipaketin tarkoituksena on ollut luoda taloudellisia kannustimia vihreille hankkeille ja houkutella investointeja puhtaan energian teknologioihin, ja uusiutuvaan energiaan paketissa panostetaan yli 350 miljardin dollarin edestä. 

IRA-lainsäädäntö tarjoaa taloudellisia kannustimia muun muassa uusiutuvan energian kuten aurinko- ja tuulivoiman kehittämiseen, sähköautojen ja niiden akkujen valmistukseen ja hankintaan, energiainfrastruktuurin ja energiatehokkuuden parantamiseen, vihreän vedyn tuotantoon, teollisuuden päästöjen vähentämiseen esimerkiksi hiilen talteenoton ja varastoinnin avulla sekä maa- ja metsätalouden päästövähennyksiin. Lakia voidaankin pitää vastauksena Kiinan kasvavalle vaikutusvallalle energia-alan kriittisissä tuotantoketjuissa.

EU:ssa on herännyt huolta siitä, että USA:n uudet lait saattavat vääristää kilpailua suosimalla yhdysvaltalaisia tuotteita ja tuotantoketjuja. Tämän seurauksena teollista tuotantoa on jo nyt siirtynyt EU:sta USA:han, mikä on yksi IRA:n tavoitteista. Toisaalta selkeät päästörajoihin perustuvat kriteerit kohtelevat eri teknologioita EU:n taksonomiaa neutraalimmin, sillä esimerkiksi maakaasusta tuotettuja vähähiilisiä tuotteita ei EU:ssa luokitella vähähiilisiksi, vaikka prosessissa ei syntyisi lainkaan CO2-päästöjä. 

Kiinalaisten esiinmarssi

Kiinassa investoinnit vihreään energiaan pohjautuvat vahvasti valtion ohjaamaan malliin, jossa uusiutuvaa energiantuotantoa, erityisesti aurinko- ja tuulivoimaa, edistetään yrityksille jaettavilla valtavilla tuilla. Kiinassa on rakenteilla lähes 350 gigawatin edestä tuuli- ja aurinkovoimaa, mikä on enemmän kuin koko muussa maailmassa yhteensä. Vertailun vuoksi Olkiluoto 3 tuottaa noin 1,5 MW sähköä.

Samalla Kiinalla on merkittävä asema monissa uusiutuvan energian tuotantoketjuissa, kuten akkujen valmistuksessa ja harvinaisten maametallien tuotannossa. Valtiovetoinen ja tukiaisiin perustuva malli voikin tarjota kiinalaisille yrityksille lyhyellä aikavälillä kilpailuetua, mutta pidemmällä aikavälillä kannattavaa liiketoimintaa voi olla vaikeampi rakentaa valtion tukien varaan. Tämä kannattaa muistaa myös EU:ssa, jossa paineet tukien kasvattamiselle ovat lisääntymään päin.

Vertailua alueiden välillä

Onko EU:n kunnianhimoinen ilmasto- ja sääntelypolitiikka oikeassa suhteessa, vai asettaako se EU-maiden kilpailukyvyn liian tukalaan asemaan erityisesti Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna?

Totuus lienee jossain välimaastossa. Puhtaasti markkinaehtoisuuteen perustuva vihreä siirtymä voi edetä liian hitaasti, joten valtioiden tuki puhtaille energiamuodoille voi olla jossain määrin perusteltua. EU:n täytyykin löytää tasapaino kunnianhimoinen ilmastopolitiikan, teollisuuden kilpailukyvyn sekä valtiollisten tukipakettien välillä. Tämä voi vaatia sääntelyn mukauttamista markkinoiden muuttumisen mukana sekä yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa. Jos tässä onnistutaan, vihreän siirtymän tavoitteet voidaan saavuttaa ilman, että EU-maiden yritysten kilpailuasema tarpeettomasti heikkenee. Missään tapauksessa silmiä ei silti pidä sulkea globaaleilta kehityskuluilta: kilpailuun tulee vastata ja EU-alueen yritysten kilpailukyvystä kantaa aidosti huolta.

Entäs Suomi?

Suomi on sitoutunut noudattamaan EU:n sääntelyä yhteisessä rintamassa, mutta meilläkin on kiistatta omat vahvuutemme, joiden avulla voimme erottautua energiamurroksessa. Energiatehokkuutemme ja olosuhteemme uusiutuvan energian tuotannolle ovat erinomaiset. Lisäksi meiltä löytyy korkealaatuista osaamista kiertotaloudessa, akkuteknologiassa ja kestävien raaka-aineketjujen luomisessa. Nämä toimialat voivat luoda uusia vientimahdollisuuksia jo varsin lyhyelläkin aikavälillä.

Suomen on kuitenkin varmistettava, että sen teollisuuden elinvoimaisuus säilyy jatkossakin. Suomalaisten yritysten innovaatioita ja investointeja täytyy tukea, ja ainoastaan laadukkaalla lainsäädännöllä varmistetaan, ettei kansainvälisiä hankkeita menetetä kilpailijamaille. Jos uudistukset hoidetaan paremmin kuin muualla, Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla vihreän teknologian edelläkävijä. Se kuitenkin edellyttää, että uskallamme olla rohkeita ja panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Teksti: 

Tomi Rantasaari (LinkedIn)

Lähteet:

UEF: Mitä yhdysvaltojen Inflation Reduction Act tarkoittaa energiasektorille? (Penttinen, 30.1.2023)

YLE: Raportti: Kiinan rakenteilla oleva tuuli- ja aurinkoenergiakapasiteetti maailman suurin (Osipova, 11.7.2024)

Anna artikkelista palautetta tai kysy lisää energiajuristi.fi -palvelun tuotteista!