WindEnergy 2024 Hamburg

Tuulivoimamessut WindEnergy 2024 pidettiin syyskuun viimeisellä viikolla Saksan toiseksi suurimmassa kaupungissa Hampurissa. Esillä oli yli kymmenen valtavan messuhallin verran toimijoita maailman eri kolkista. Energiablogi kävi 25.-26.9.2024 messuilla ottamassa selvää, mitä trendejä maailmalla esitellään ja kannattaisiko niistä ottaa oppia myös Suomessa.

Pohjanmeren tuulivoima markkina-alueena

Monelle tuulivoima-toimijan päämarkkinat ovat Pohjanmerellä, jossa merituulet puhaltavat ja sitä myöten myös investoinnit liikkuvat. Tiheä väestö- ja teollisuuskeskittymä helpottaa rahoituksen hankkimista projekteille. Lisäksi ympäröivien maiden asukkaat ovat tietoisia ilmastonmuutoksen konkreettisista vaikutuksista, mikä osaltaan vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin. Aiemmin vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin yhdistetyillä konserneilla on mahdollisuus uudistaa tuoteportfolio tuulivoiman ja vihreän energiantuotannon avulla.

Pohjanmerellä hankkeita käynnistyy ja uusiutuvaa energiantuotantoa rakennetaan ennätykselliset määrät. Vuoteen 2030 mennessä offshore-tuulivoimainvestointeja on odotettavissa jopa 65 000 MW:n verran siinä missä ensimmäistä suomalaista hanketta odotetaan käynnistyväksi. Tämä selittyy ainakin osittain suurten maiden investointituilla, joihin Suomella ei ole resursseja eikä myöskään järkeä vastata. Lisäksi Pohjanmeren alueella ei meri jäädy talvisin, mikä helpottaa etenkin kelluvien jalustojen hyödyntämistä. Myös aluetta koskevat mallinnukset ovat äärimmäisen tarkkoja, ja niissä hyödynnetään kaikkia mahdollisia avoimesti saatavilla olevia tietolähteitä tuulennopeudesta laivareitteihin.

Kelluvia ja täysin huoltovapaita autonomisia jalustoja esiteltiin messuilla kymmenittäin. Usein esitellyt uudet jalustatyypit on suunniteltu toimimaan syvillä merialueilla, esimerkiksi Singaporen lähistöllä. Mielenkiintoista pohtia, missä laajuudessa vastaavia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää myös Itämerellä.

Yksi messuilla silmään pistänyt piirre oli, miten valtavalla panostuksella aasialaiset, etenkin kiinalaiset yritykset olivat messuilla edustettuina. Keskusteluista kävi ilmi, että Aasiassa valmistettu teknologia tullee valtaamaan tuulivoimamarkkinat lähivuosina samalla tavalla kuin se on jo tehnyt sähköautoteollisuudessa. Aasialaiset tulevat kasvattamaan markkinaosuuttaan ainakin turbiineissa, generaattoreissa, kelluvissa alustoissa, komposiittisiivissä ja sähköisissä ohjausjärjestelmissä.  Eurooppalaiset valmistajat saavat ainakin pistää parastaan pysyäkseen kilpailussa mukana!

Samalla messuosastoja kierrellessä kävi nopeasti selväksi, että Suomi ei ole aasialaisille yrityksille mikään erityisen kiinnostava markkina-alue. Toisaalta kun isojen konsernien tavoitteena on saavuttaa johtoasema maailman markkinoilla, myös pienen pohjoisen kulman haltuunotto sujunee siinä sivussa. 

Entäs Suomi sitten?

Suomen kannalta tuulivoimaprojekteja ei käynnistynyt ihan toivotulla tahdilla, vaikka projekteja onkin investointiputkessa. Monet hankkeet odottavat sitä, että maahamme tulisi isoja teollisuusinvestointeja ja sitä kautta tarvetta sähkönkulutukselle. PPA-sopimusten myötä myös tuulivoimahankkeet käynnistyvät.  Esitimmekin osastoilla kysymyksen siitä, mitkä voisivat olla Suomessa sellaisia tekijöitä, jotka saisivat hankekehittävät ja energiayhtiöt rynnimään pohjoisille tuulivoima-apajille.

Vastaukset riippuivat paljolti siitä, miten hyvin henkilö oli perillä pohjoisista olosuhteistamme. Joka tapauksessa on selvää, että tehdäksemme Suomesta houkuttelevan kohteen tuulivoimalle ja sen ympärille rakentuville teollisuushankkeille, meidän on luotava Euroopan parhaimmistoa edustava toimintaympäristö ja edellytykset investoida. Tässä auttaa luotettava ja selkeä lainsäädäntö ja mahdollisuudet ennustaa kassavirrat pitkälle tulevaisuuteen. Nämä puolestaan edellyttävät tiivistä koordinaatiota valtiovallan ja yksityisten toimijoiden kesken, mutta myös uskallusta investoida infraan sekä uudistaa päätöksentekoprosessia.

Lisäksi suomalaisten oman äänen tulee kuulua niin eurooppalaisilla messuilla kuin EU:ssakin, eikä sitä voida ulkoistaa puolestamme kenellekään muulle. Olikin ilahduttavaa huomata, että Suomen paviljonki messuilla sijaitsi erinomaisella paikalla messut jakavan kävelysillan toisessa päässä, jossa se kiinnitti paljon positiivista huomiota. Myös suomalaiset osallistujat löysivät toisensa, mikä olisi muuten ollut liki mahdotonta tuhansien ihmisten kuhinassa.

Suomi on sen verran pieni toimija, että viime kädessä menestyksemme riippuu siitä, vedetäänkö yhtä köyttä vai jokainen eri suuntaan. 

Teksti: Tomi Rantasaari

Linkedin: linkedin.com/in/tomirantasaari/