Datakeskuksilla Suomen kilpailukyky nousuun

Moderni yhteiskunta ei pyöri ilman datakeskuksia. Silti näiden tehdashallia muistuttavien rakennusten merkitystä arjessamme ei tunneta kovin hyvin. Millaiset näkymät datakeskuksilla on Suomessa ja mitä hyötyä niistä meille on? Entä millä voisimme varmistaa, että tulevista investoinneista mahdollisimman suuri osa löytäisi Suomeen? Näitä kysymyksiä päätimme kysyä yhdeltä maan parhaista asiantuntijoista, Suomen datakeskusyhdistyksen FDCA:n puheenjohtajalta Veijo Terholta.

Kertoisitko Veijo alkuun, mitä ovat datakeskukset?

Datakeskus on kuin mikä tahansa prosessilaitos, kuten vaikka paperitehdas. Erona kuitenkin on, että sen tuote on bitti ja tieto. Datakeskukset varastoivat tietoa ja tuottavat laskentatehoa. Niiden avulla palvelimet ja niitä hyödyntävät laitteet pystyvät toimimaan saumattomasti yhdessä.

Entä minkälaista tietoa datakeskukset käsittelevät?

Lähes kaikki sähköinen data kulkee datakeskusten kautta. Tieto voi olla algoritmien jalostamaa hyvinkin yksityiskohtaisessa muodossa annettavaa tietoa, kuten sijoitussuosituksia tai käännöksiä. Toisaalta se voi olla myös lajittelemattomassa muodossa tallennettua ns. Big Dataa, kuten käyttäjien lokitietoja tai IP-osoitteita.

Miten arkemme vaikeutuu, jos datakeskukset lakkaavat toimimasta?

Vaikutukset ulottuisivat lähes kaikkeen, joten jokainen kyllä tämän huomaisi arjessaan! Moni pettyy, jos työsähköposti tai sosiaalinen media ei toimi. Yhteiskunta menee sekaisin, jos liikenne ruuhkautuu sen vuoksi, että liikennevalot eivät ole käytössä. Hammaslääkärikäyntikin muuttuu herkästi painajaiseksi, jos hammaslääkärillä ei ole tietoa, mikä hammas hänen pitää paikata.

Millainen merkitys datakeskuksilla on Suomen taloudelle?

Suomessa on noin 50 datakeskusta, ja ne työllistävät välillisesti urakoitsijoiden myötä vähintään tuhansia työntekijöitä. Samalla ne ovat usein merkittäviä kansainvälisellä pääomalla toteutettuja investointeja. Suurista datakekuksista voidaan mainita Googlen laitos Haminassa, sekä Microsoftin suunnittelema datakeskus Espoon, Kirkkonummen ja Vihdoin alueelle. Muita toimijoita ovat muun muassa Equinix, Telia, Verne sekä islantilaislähtöinen at North.

Seuraavan 5-10 vuoden aikana Suomeen on suunnitteilla 1-2 gigawatin edestä uusia datakeskuksia, jotka käyttäisivät 5-10 prosenttia Suomen nykyisestä sähköntuotannon kapasiteetista.

Tämä vaatii viranomaisilta, verkkoyhtiöiltä ja sidosryhmiltä saumatonta yhteistyötä. Lupaprosessien sujuvoittamisessa pitää päästä sanoista tekoihin, ja verkon kapasiteettiin pitää panostaa mieluummin etupainoisesti kuin myöhään. Myös työvoiman saatavuuteen ja sivuvirtana syntyvän lämmön hyödyntämiseen, vaikka kaukolämmön tuotannossa voi liittyä ongelmia, joita kannattaa ratkoa jo etukäteen.

Miten energiaintensiivinen ala huolehtii vastuullisuudesta?

Toimialalla on menossa muutos vastuulliseen suuntaan, ja toimivat siirtyvät vauhdilla kohti päästövapaita energiantuotannon muotoja. Suomella on siinä mielessä monia kilpailuetuja, sillä täällä on hyvät olosuhteet tuottaa tuuli- tai aurinkovoimalla sähköä sekä laadukas siirtoverkko. Myös esimerkiksi lupaprosessiin liittyvät vaatimukset ja viranomaisten asettavat vaatimukset ovat jokseenkin ennustettavia.

Haasteena toisaalta on, että uusiutuvan sähköntuotannon saatavuus on riippuvaista luonnonolosuhteista, eikä sähköverkko koskaan ole 100 prosenttisen luotettava. Jopa pienet mikrosekunttien katkokset ovat myrkkyä konesaleille, ja niihin pitää varautua. Lyhyitä vaihteluita, katkoja tai kulutuspiikkejä, pystytään tasaamaan tehokkaasti UPS-tyyppisillä ratkaisuilla. Pidempiä katkoja varten joudutaan silti turvautumaan diesel-generaattoreihin, jolloin vihreys täytyy hankkia uusiutuvasta polttoaineesta.

Entä aiheuttavatko etäisyydet datansiirrolle haasteita?

Kyllähän etäisyyksillä oma merkityksensä on. Suomessa ja muuallakin maailmassa joudutaan huomioimaan, että etäisyyksien kasvaessa myös datan siirtäminen vie enemmän aikaa eli syntyy niin sanottua latenssia. Latenssi kasvaa noin millisekunnilla jokaista 100 kilometrin matkaa kohden. Jos dataa halutaan siirtää Suomen päästä päähän, tähän menee yli 10 millisekunttia, tai Suomesta Tanskaan noin 13 millisekunttia.

Datakeskuksia suunniteltaessa on olennaista huomioida, että toisiaan peilaavat datakeskukset ovat riittävän lähellä toisiaan, jotta tiedon tallentaminen ja hyödyntäminen toimii häiriöttä. Monessa tilanteessa hieman pidempi viive ei niin haittaa, ja esimerkiksi tekoälyn antama polveileva vastaus voidaan generoida kauempanakin. Sen sijaan hakukonetta käytettäessä viive voi olla käyttäjän kannalta vähintäänkin raivostuttavaa.

Mikä oli tärkein nostosi FDCA:n hiljattain järjestämästä Green AI -seminaarista?

FDCA:n Future data Summit seminaari oli jo kuudes seminaari jonka yhdistys on järjestänyt, ja tällä kertaa aiheena oli Green AI. Tapahtuma oli kokonaisuudessaan erittäin hyvin onnistunut ja päivän aikana kuultiin paljon esityksiä tai keskusteluja AI:n ympärillä. Tilaisuus veti paikalle yhteensä noin 450 henkilöä niin suomesta kuin ulkomailta. Henkilökohtaisesti mielenkiintoisin keskustelu liittyi AI:n etiikkaan ja sen käyttämisen etiikkaan, jota tulee harvemmin pohdittua, kun palveluita käyttää. Parasta antia oli nähdä, miten positiivisesti Suomi nähdään investointikohteena ja miten hyvät edellytykset meillä on tuottaa vihreää energiaa ja sitä myöten tarjota puitteet vastuulliselle datakeskusliiketoiminnalle.

Teksti: Tomi Rantasaari

LinkedIn: www.linkedin.com/in/tomirantasaari